Leppälahdessa on toiminut nuorisoseura monien vuosikymmenien ajan, tiedettävästi jo 1920-luvulta asti.
Mitä olisi sanottava täsmällisyydestä ja kuinka yleisö käyttäytyy iltamissa ohjelman suorituksen aikana?
Ensimmäisessä kuvassa nuorisoseuran näyttelijöitä vasemmalta lukien Martta Särkkä, Kaarlo Korhonen, Anni Närväinen, Arvo Kuokkanen, Edith Heikkilä, Otto Lahtinen, Olli Nevalainen, Unto Lias, Arvi Korhonen ja Hilla Toivainen
Nuorisoseuran pöytäkirjasta 25.11.1923
Alustuksen jälkeen keskusteltiin, miten tulee käyttäytyä liikutettuja miehiä kohtaan? Tultiin siihen tulokseen, että naisten tulee olla paljon vaativaisempia, eikä tule ryhtyä mihinkään tekemisiin liikutetun miehen kanssa, toisella kertaa ollen sitten ystävällisempiä siitä edestä. Näin tehden koitetaan saada väkijuomien käyttöä vähenemään. Toinen kysymys: ”Miten raittiin ihmisen tulee käyttäytyä joutuessaan seuraan, missä nautitaan väkijuomia?”, jätettiin toiseen kokoukseen. Lopuksi laulettiin laulu, jos sydän sulla puhdas on.
Seuraavassa kuvassa nuorisoseuralaisia Leppälahden nuorisoseuratalon rappusilla 1930-luvulla. Seuran keskeisinä henkilöinä kuvassa:
- Otto lahtinen, näyttämötoiminnan johtohahmo
- Sylvi Särkkä, pitkäaikainen sihteeri
- Maisteri Lauri Väisänen kunnostautui erityisesti juhlapuhujana
- Riku Heikkilä, raittiuspuhuja
- Kalle Tiirinen, seuratalon pitkäaikainen vahtimestari
Pöytäkirjasta 27.4.1924
Puheenjohtajan hermostuttua liian kiihkeästä kokouksen menosta siihen suuttuneen löi nuijjansa pöytään ja lähti pois, jolloin varapuheenjohtaja astui tilalle jatkamaan kokousta. …keskusteltiin rva Isotalon alustamaa keskustelukysymystä: ”Mitä olisi sanottava täsmällisyydestä ja kuinka yleisö käyttäytyy iltamissa ohjelman suorituksen aikana?” Tultiin yksimielisesti siihen päätökseen, että seuran omien henkilöiden tulee käytöksellään ja toiminnallaan näyttää esimerkkiä. Myöhemmin ohjelmassa oli Otto Lahtisen puhe aiheesta ”Miten saataisiin yhteisymmärrystä ja parannusta aikaan seuran keskuudessa?”. Puheen johdosta keskusteltiin.
Kuukausikokouksen pöytäkirjasta 8.1.1928
Tämän kokouksen lopuksi kuunneltiin radiota.
Seuratalon vihkiäisjuhla pidettiin 9.9.1928. Päivällä pidettiin päiväjuhla ja urheilukilpailut. Illalla olivat vuorossa juhlailtamat, joissa näyteltiin mm. näytelmä ”Osuuspäivillä”.
20-luvun loppupuolella alkoi urheiluosaston ja nuorisoseuran välillä olla ristiriitoja ja niinpä johtokunnan pöytäkirjasta löytyy 1.10.1933 seuraava merkintä:
Viime aikoina Nuorisoseuran ja urheiluosaston välillä sattuneita ikäviä erimielisyyksiä koitettiin selvitellä ja urheiluosaston puheenjohtajan luettua osaston säännöt käytiin niistä keskusteluja ja koska ei päästy yksimielisyyteen asioista, niin vanhat osaston säännöt poltettiin sovinnon tulella ja varmasti jokainen harrastavainen olisi sitä mieltä, että ne riitaisuudet eivät sieltä tuhkasta koskaan nousisi, vaan tosi tovereina voisimme työskennellä tämän arvokkaan urheiluasian edistämiseksi seurassamme.
Viimeisessä kuvassa nuoria tanhuajia seuran 70-vuotisjuhlilta vuonna 1990.
1965 muutti kylälle Irma Inkiläinen ja pani heti tuulemaan nuorisoseurassa. Hänen johdollaan alettiin tanhuta. Samoihin aikoihin Peltosen Arvi veti näytelmätoimintaa.
Pöytäkirjasta 28.11.1971 (Enteellisesti)
Vielä keskusteltiin ja muisteltiin 50 vuoden ajalta seuran toimintaa. Ne on 50-vuotisjuhlatkin vielä pitämättä, ehkäpä niitä nuoria innokkaita vielä ilmestyy ja laittavat Seurataloa kuntoon ainakin kokouksia varten ja kaikki nuoret ja vanhat kun puhaltavat yhteen hiileen, ehkäpä se tuli vielä syttyy.
Pöytäkirjasta 1973
Seurataloa on esitetty myytäväksi, mutta johtokunta ei suostunut siihen. Tonttia ei saa myydä se selviää kauppakirjasta, joka on päivätty 31.1.1923.
Myöhemmin nuorisoseuran talo paloi syksyllä 1974.